Polkuni
Olen Sofia Julin, 24-vuotias tamperelainen nuori ja yksinasuva. Politiikassa haluan edistää erityisesti yksinasuvien ja nuorten asioita. Lähdin politiikkaan 13-vuotiaana, koska koin, että nuorten asioita ei edistetty riittävästi. Nuoresta iästä huolimatta olen jo kokenut politiikan ammattilainen ja kerennyt työskentelemään esimerkiksi pääministerin ja kansanedustajien poliittisena avustajana. Tällä hetkellä vaikutan Tampereen nuorimpana kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen varajäsenenä sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsenenä. Sen lisäksi olen Pirkanmaan maakuntavaltuutettu ja SDP:n yksinasuvat-työryhmän puheenjohtaja.
Olen aina harrastanut monipuolisesti liikuntaa, sillä se tuo energiaa ja hyvää oloa elämääni. Tällä hetkellä treenaan aktiivisesti erityisesti ensi kesänä alkavaa asepalvelusta varten. Käyn salilla sekä painoliivilenkkeilemässä. Höntsäilen myös salibandya, sillä olen sydämestäni tiimipelaaja. Liikunnan lisäksi nautin kulttuurista. Tykkään käydä ystävieni kanssa elokuvissa, teatterissa sekä museoissa. Olen myös penkkiurheilija ja minut voi löytää Arenalta katsomasta jääkiekkopelejä. Parhaiten rentoudun saunoessa sekä ulkoilemalla metsissä ja järvenrannoilla perheeni neljän lapinkoiran kanssa.
Luonteeltani kuvailisin itseäni määrätietoiseksi, vastuuntuntoiseksi sekä ahkeraksi. Olen ulospäin suuntautunut, haasteet mahdollisuuksiksi kääntävä nuorisovaikuttaja, joka suhtautuu tekemäänsä työtä kohtaan aidolla palolla ja intohimolla. Persoonallisuustyypiltäni olen ESTJ(A) eli johtaja, mikä näkyy omalla kohdallani taitona organisoida sekä innostaa muita.
Omistautumiseni sekä intohimoni asioihin, joita teen, näkyy konkreettisesti työmoraalissani. Kun jotain täytyy saada aikaiseksi, olen henkilö, johon voi luottaa. Luonteelleni ei sovi se, että tekisin puoliteholla tai jättäisin jotain puolitiehen. Suhtaudun työhöni ja saamaani luottamukseen intohimolla, mikä näkyy myös tuloksissa.
Vartuin Tampereella ja ollessani 2-vuotias muutimme perheeni kanssa Aitolahden ja Teiskon rajalle Eerolansuoralle. Siellä oli mukava varttua, sillä pihapiiriä ympäröi puhdas luonto ja metsään pääsi aina, kun halusi, myös kaupunki oli aika lähellä. Ennen kaikkea siellä oli turvallista. Perheeseeni kuuluu äiti, isä ja pikkusisko sekä perheemme neljä suomenlapinkoiraa. Perheeni ja ystäväni auttavat minua jaksamaan, myös silloin, kun on vaikeaa.
Vaikuttamiseen lähdin mukaan ollessani 13-vuotias. Innostuin yhteiskunnallisista asioista tajutessani, että ihmisiä ne päättäjätkin vain ovat, ja että voisin itsekin olla tekemässä osuuteni paremman Suomen ja maailman puolesta. Yläkoulussa vaikutin aktiivisesti Kämmenniemen koulun oppilaskunnassa, jossa toimin koko yläkouluaikani, joista kaksi vuotta puheenjohtajana. Sen myötä päädyin mukaan Tampereen Nuorisovaltuustoon, jossa sain toimia viisi vuotta, joista kaksi ja puoli vuotta olin varapuheenjohtajana. Nuorisovaltuustossa toimiessani pääsin edustajaksemme useisiin Tampereen lauta- ja johtokuntiin sekä kaupunginvaltuustoon, minkä myötä tutustuin kaupungin päätöksentekoon aitiopaikalla.
Lukiossa vaikutin niin ikään Tampereen Klassillisen lukion opiskelijakunnassa toimiessani vuoden puheenjohtajana. Suurin osa ajastani lukioikäisenä kului Suomen Lukiolaisten Liiton tehtävissä, joissa tein erityisesti edunvalvontaa ja koulutuspolitiikkaa. Pääsin varapuheenjohtamaan Pirkanmaan piiriä, olemaan osa valtakunnallista liittohallitusta sekä puheenjohtamaan koulutuspoliittista jaosta, minkä myötä myös johtajataitoni kehittyivät. Kaikesta vaikuttamistyöstä ja lukuisista poissaoloista huolimatta valmistuin lukiosta kirjoittaen äidinkielestä, yhteiskuntaopista ja uskonnosta laudaturit, historiasta eximian ja pitkästä matematiikasta sekä ruotsista magnat.
Puoluepolitiikka tuli omaan elämääni mukaan kevään 2017 kuntavaalien myötä. Kuntavaaleissa vaaliteemojani olivat erityisesti koulutuksen lisäsatsaukset, subjetiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen sekä maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille. Sain vaaleissa 186 ääntä, mikä oli hieno tulos ensimmäisiksi vaaleikseni 18-vuotiaana abiturienttina. Jäin 14 äänen päähän varsinaisesta kaupunginvaltuutetun paikasta. Vaalien myötä pääsin kuitenkin vaikuttamaan varavaltuutettuna, sivistys- ja kulttuurilautakunnan sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsenenä ja asunto- ja kiinteistölautakunnan varajäsenenä.
Olin ehdolla kevään 2019 eduskuntavaaleissa tasa-arvon, koulutuksen ja ilmaston puolesta. Kyseisistä vaaleista mieleeni jäi erityisesti ihmisten kohtaaminen. Vaikka itselläni asiat ovatkin aika hyvin, on Suomessa paljon ihmisiä, joilla ei mene niin hyvin. Heidän puolestaan haluan politiikassa toimia. Eduskuntavaaleista sain lisää paloa politiikkaan ja minulle varmistui se, että suurin unelmani on joskus olla kansanedustaja ja ministeri.
Kevään 2021 kuntavaaleissa sain 266 ääntä, minkä myötä minut valittiin Tampereen nuorimmaksi kaupunginvaltuutetuksi. Näissä vaaleissa viisi tärkeintä teemaani olivat yksinasuvat, nuoret & opiskelijat, ilmastonmuutos, koulutus sekä vapaa-aika. Vaalien jälkeen pääsin osaksi kaupunginhallituksen työskentelyä, kun minut valittiin kaupunginhallituksen varajäseneksi. Sen lisäksi sain jatkaa sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsenenä. Maakunnallista vaikuttamista olen saanut tehdä Pirkanmaan maakuntavaltuutettuna.
Olen ehdolla kevään 2023 eduskuntavaaleissa Pirkanmaalla SDP:n listoilta. Näissä vaaleissa kolme tärkeintä teemaani ovat 1) yksinasuvat, 2) nuoret sekä 3) koulutus ja opiskelijat. Mikäli haluat lukea lisää vaaliteemoistani, vilkaisepa sivua Eduskuntavaalit 2023.
Arvoni
Tasa-arvo
Minulle tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä, tavoitella unelmiaan ja rakentaa itselleen arvokasta elämää riippumatta esimerkiksi lähtökohdistaan, sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai vammaisuudestaan. Ihminen ei itse valitse lähtökohtiaan ja sitä, minkälaiseen perheeseen hän syntyy. Tekijät, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa, eivät saa määrittää hänen mahdollisuuksiaan menestyä yhteiskunnassa.
Yksinasuvat
Suomalaisista jo yli 1,3 miljoonaa on yksinasuvia, mikä on lähes 45 prosenttia kaikista kotitalouksista. Suurimmissa kaupungeissa, kuten Tampereellakin, kotitalouksista jo yli puolet on yhden hengen kotitalouksia. Erityisesti yhä useampi nuori ja ikääntynyt asuu yksin. Emme voi enää sivuuttaa noin viidennestä suomalaisista, vaan meidän tulee päätöksenteossamme keskittyä tukemaan myös yksinasuvia, sinkkuja sekä lapsettomia pareja. Tarvitsemme tekoja niin asumisen, palvelujen kuin toiminnan saralla. Tulevaisuudessa Tampereen on oltava Suomen paras kaupunki ja Suomen maailman paras maa yksinasuville!
Talous
Yhteiskunta voi olla kestävä vain, mikäli se on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä. Velkaantumisen hillitsemiseen on käytettävä menopuolen lisäksi erilaisia keinoja myös tulopuolella, esimerkiksi verotuksessa. Tärkeintä on luoda kasvua ja vahvistaa työllisyyttä. Seuraavien vaalikausien aikana Suomen valtion talous on kuitenkin saatava tasapainoon. Erityisen tärkeää tämä on tulevien sukupolvien näkökulmasta.
Verotus
Verotus on tärkeä osa suomalaisen hyvinvointivaltion rahoittamista ja on tärkeää, että meillä on oikeudenmukainen verojärjestelmä. Verotuksella voidaan vahvistaa julkista taloutta, jotta hyvinvointivaltion tärkeät palvelut sekä ihmisten perustoimeentulo voidaan turvata. Verojärjestelmää tulee kuitenkin kehittää, jotta voimme esimerkiksi laskea pieni- ja keskituloisten työn verotusta. Verotuksen painopistettä voitaisiin siirtää esimerkiksi haittaverotukseen ja ympäristölle haitallisten asioiden korkeampaan verottamiseen. Veropohjan täytyy olla laaja ja kannustaa nimenomaan palkkatyöstä saatavaan ansioon. Näin verot pysyvät kohtuullisena ja verotaakka jakaantuu oikeudenmukaisesti yhteiskunnassa.
Asevelvollisuus
Olen itse lähdössä ensi kesänä suorittamaan asepalvelusta, koska koen, että minulla on naisena siihen samanlainen velvollisuus kuin miehilläkin. Asevelvollisuuden on määräydyttävä jonkun muun asian kuin sukupuolen perusteella, sillä nykyjärjestelmässä meillä jää paljon potentiaalia hyödyntämättä. Hyvän sotilaan ominaisuudet eivät katso sukupuolta, minkä johdosta asevelvollisuuden pitää määräytyä muiden kriteerien pohjalta.
Meidän on luotava sellainen järjestelmä, joka palvelee meidän kokonaisturvallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi koko ikäluokalle pakollinen kansalaispalvelus olisi yksi vaihtoehto. Kansalaispalveluksessa voitaisiin harjoitella esimerkiksi erilaisia kriisiajan tehtäviä, sillä myöskään nykymuotoinen siviilipalvelusjärjestelmä ei palvele kokonaisturvallisuuttamme. Samalla asevelvollisuus ei määräytyisi enää sukupuolen perusteella. Tärkeintä on taata riittävässä laajuudessa koulutettu reservi.
Turvallisuus
Tässä maailman tilanteessa on elintärkeää turvata puolustukseen ja turvallisuuteen riittävät resurssit. Kysymys on turvallisuudesta, ei pelkästään rahasta. Turvallisuudesta on ehdottoman tärkeää kantaa vastuuta laaja-alaisesti. Suomen tulee pitää kiinni uskottavasta maanpuolustuksestaan ja sen riittävästi resursoinnista. Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran sekä sovitettava puolustuksensa osaksi Naton yhteistä puolustusta sekä pelotetta.
Perhe
Perhe on tärkeä osa meidän suomalaisten elämää. Suomen tulee tulevaisuudessa olla maailman perheystävällisin valtio. Se vaatii perheystävällisempää politiikkaa. Tarvitsemme perhevapaauudistuksen, jotta lapsen hankkimisen velvollisuudet jakautuvat tasa-arvoisesti pariskunnan välillä ja naisten asema työmarkkinoilla paranee, mikä parantaa myös palkkatasa-arvoa. Nykyään perheitä on monenlaisia ja päätöksenteossa on huomioitava entistä paremmin perheiden moninaisuus.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut tiemme maailman tasa-arvoisimpien maiden joukkoon. Pohjoismainen hyvinvointivaltio palveluineen on hieno saavutus ja siitä on pidettävä kiinni jatkossakin! Meillä on varaa olla inhimillisiä ja puolustaa meille tärkeitä asioita. Olen vahva pohjoismaisen yhteistyön kannattaja. Kannatan entistä tiiviimpää yhteistyötä Pohjoismaiden välillä.
Kansainvälisyys
Suomen kaltaisten pienen maiden on jatkossakin oltava tiivis osa kansainvälistä yhteisöä. EU on maailman onnistunein rauhan projekti, ja Suomi hyötyy EU-jäsenyydestä vahvasti. EU:ta tuleekin kehittää yhä yhtenäisemmäksi ja jäsenvaltioiden on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Ympäristö
Meillä ei ole toista planeettaa ja sen vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme, jotta voimme turvata myös tulevien sukupolvien oikeuden puhtaaseen ympäristöön ja luontoon. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on pysäytettävä ja ympäristönäkökulma otettava yhä vahvemmin osaksi päätöksentekoa.
Työ
Työnteon tulee aina olla kannattavaa ja erilaisia kannustinloukkuja tulee purkaa. Ihmisten tulee voida elättää itsensä työllä, ja pätkätöistä sekä epävarmoista työsuhteista, mukaanlukien vastentahtoiset nollatuntisopimukset, tulee pyrkiä eroon. Työn verotusta tulisi laskea.
Koulutus
Koulutus on aina ollut yksi Suomen menestyksen kulmakivistä – ja tulee toivottavasti sitä jatkossakin olemaan. Koulutuksen avulla suomalaiset lapset ja nuoret ovat saaneet sivistää itseään ja tavoitella unelmiaan ja Suomi puolestaan on saanut osaavia tekijöitä. Koulutustaso on saatava nousuun, ja kenenkään opinnot eivät saa jäädä varallisuudesta kiinni.
Nuoret
Nuoret ovat maamme tulevaisuus, mikä edellyttää sitä, että meidän on mahdollistettava nuorille hyvät edellytykset rakentaa tulevaisuutta: aidosti maksuton koulutus sekä laajat yhteiskunnan turvaverkot. Viime vuosien kehitys, jossa nuorten syrjäytyminen on kasvanut ja yhä useampi, erityisesti poika, on ajautunut yhteiskunnan ulkopuolelle, pitää katkaista. Nuorten syrjäytyminen ja osattomuus onkin yksi suurimpia yhteiskuntamme ongelmia. Nuorille tulee palauttaa tulevaisuudenusko!
Ruotsin kieli
Jokaisella on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Sen vuoksi ruotsin kielen opintojen tulee jatkossakin kuulua jokaisen oppilaan opintoihin. Ruotsin kieli on vahva osa kulttuuriperintöämme ja Ruotsi tärkeä kauppakumppani Suomelle, minkä vuoksi suomalaisten ruotsin kielen osaaminen on taattava jatkossakin.
Yrittäjyys
Ihmisiä tulee kannustaa yhä enemmän yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymistä on tuettava ja helpotettava. Modernin yhteiskunnan, toimivan elinkeinopolitiikan ja työllisyyden turvaamisessa avainasemassa ovat infrastruktuurin ja digihankkeiden toimivuus sekä laadukas ja toimiva koulutusjärjestelmä.
Moderni sosialidemokratia…
on minulle sitä, että hienoja saavutuksia, kuten esimerkiksi hyvinvointivaltiota, puolustetaan, mutta samalla yhteiskuntaa uudistetaan arvoliberaalilla tavalla.
Tulevaisuuspuolue…
huolehtii siitä, että politiikkaa tehdä katse tulevaisuudessa ottaen huomioon ihmisten tulevaisuuden tarpeet sekä ilmastonmuutoksen torjumisen.
Edistyksellinen politiikka…
ei jämähdä paikoilleen vaan pyrkii uudistumaan ja uudistamaan itse itseään. Edistyksellinen politiikka katsoo, että asioiden on oltava huomenna paremmin kuin tänään ja että ennen ei ollut paremmin.
Mitä SDP on minulle?
Minulle SDP on kanava vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Olen ylpeä siitä työstä, jonka avulla SDP on vahvasti ollut mukana kehittämässä Suomesta hyvinvointivaltiota, maailman onnellisinta maata. SDP on puolue, joka tekee pitkäjänteistä työtä, puolustaa heikompia sekä ottaa aktiivisesti kantaa asioihin. Minulla päätös liittyä juuri SDP:n oli selkeä arvovalinta. Olen edistyksellinen demari, jolle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo, vapaus sekä oikeudenmukaisuus.